Iisalmen seutu

Pielaveden Huttusia Taipaleen kylältä

Pielaveden kunta sijaitsee maantieteellisesti nykyisen Itä-Suomen läänin läntisellä reunalla. Luoteiskulmastaan se rajoittuu Länsi-Suomen läänin lisäksi Oulun lääniin. Läänin rajat kohtaavat Rillankivessä. Kunnan sijainti Maaselän alueella merkitsee, että Pielaveden vesistö laskee kahteen eri vesistöön. Osa menee Kallaveden reitin kautta Vuoksen vesistöön pääosan laskiessa Rautalammin reittiin ja siten Kymijoen vesistöön. Tätä Rautalammin reittiä nimitetään myös Kansallisvedeksi. Kuntaa halkoo itä-länsisuunnassa Siniseksi Tieksi nimetty kantatie 77 Pielaveden kunnan halki. Pielavesi-järveä pitkin on aikoinaan kulkenut Hämeen ja Savon maakuntien välinen raja. Tätä osoittavat monet savolaisuuteen ja hämäläisyyteen viittaavat nimet järven länsi- ja itärannoilla. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren -rauhan raja on kulkenut järven halki Säviän virrasta pohjoisrannan Koivujoen suuhun. Maantieteellisesti Pielaveden Jylhän, Säviän ja Taipaleen kyliä hallitsevat kaksi suurta järveä, Nilakka ja Pielavesi, lukuisine lahtineen ja poukamineen. Suuret järvet ovat olleet merkittäviä kulkuväyIiä. Pielaveden ja Nilakan välinen Säviänvirta on ollut tärkeä vesi- ja maaliikenteen solmukohta keskiajalta asti.

Jylhän, Säviän ja Taipaleen alueella oli vuonna 1571 arviolta 30 asukasta. Asukasmäärä kasvoi hitaasti. 1660-luvulla, asukkaita oli 50-60. Ennen 1690-luvun katovuosia väkiluku oli noussut noin 150 henkeen, mahdollisesti jopa sen yli. Väkirikkainta seutua olivat Kotaniemi ja Taipale, joiden alueella asui yli puolet Säviän seudun silloisesta väestöstä. Säviän kylällä oli vasta kaksi asuttua paikkaa, Säviänvirta ja Huosaa. Suuren Pohjansodan aikana ja Ison Vihan aikana kylän asukasluku pieneni selvästi. Väkiluku oli 1720-luvun lopulla arviolta sata . Suurimman väestöromahduksen kokivat Jylhä ja Taipale, joiden asukasmäärä oli 1720-luvulla vain puolet edellisen vuosisadan loppuvuosien tasosta. Ison Vihan vuosina talojen asukkaiden vaihtuvuus oli myös suuri. Taipaleessa saivat jalansijaa Huttuset ja Pulkkiset, Kotaniemessä Jauhiaiset ja Jylhässä Saastamoiset. Sipi (Sigfrid) Matinpoika Pulkkinen muutti vaimonsa Judith Hututtaren (Rautalammin Huttusia Vesamäestä) kanssa Taipaleeseen vuonna 1705 Rautalammin Joutsensalmelta. He asettuivat virastaan erotetulta kappalaiselta Olaus Marinukselta vapautuneeseen kruununtaloon. Huttuset asettuivat kylälle myös Ison Vihan vuosina. Olli Huttunen osti Markus Saastamoisen omistaman tilan, jota Olli alkoi isännöimään. Vanhoissa kartoissa tila näkyy nimellä Huttu ja päärakennukset ovat sijainneet Saikaanjärven luoteisrannalla.

Ollin Ollinpojan perheestä on kirjoihin jäänyt kohtalaisen niukasti tietoa. Rautalammin ja Pielaveden kirkonkirjoissa ei ole montaakaan mainintaa perheen alkuvaiheista, mutta Iisalmen maaseurakunnan 1734 rippikirjoista voi melko tarkasti havaita tarvittavat tiedot ydinperheestä. Perheen pojista mm. Martti (Mårten) oli muuttanut Tallukseen (Karttulan Pielaveden puoleinen kyläkunta) ja Sipin (Sigfred) mainittiin muuttaneen Rautalammin puolelle. Martista tietoja on vielä seurattavissa, mutta Sipi katoaa tietymättömiin. Perheen pojista vanhin, Olli, muuttaa Keiteleen Vuonamonlahdelle. Tämän Ollin jälkeläisistä syntyy aivan oma sukuhaaransa, jonka tutkimusta on tehty vain vähän. Tästä sukuhaarasta ovat nouseet sotilasnimet Halt, Hult ja Fält (Feldt) ja Lundberg, jotka Huttus- sukuisina sotilaina olivat ottaneet uuden sotilasnimensä käyttöön. Osa palaa myöhemmin Huttusiksi, osalla säilyy sotilasnimi. Olli Ollinpojan jälkeläisistä Juho ja Paavo jäävät Taipaleeseen. Juhosta tulee Hutun isäntä Ollin kuoltua 1741. Jarmo Paikkalan Huttusten suku –nimisessä kirjassa tämä sukuhaara on sijoitettu Ylä-Savon Huttusten sukutauluihin ja käsitellään kirjan 11. sukuhaarana. Kirjassa sukutaulut on numeroitu numerosta 1600 alkaen.

Pielaveden Taipaleenkylän ensimmäiset Huttuset:

1. Sukupolvi

Olli Ollinpoika Huttunen, Talollinen
* 1663 † 1741, Pielavesi, Taipale

Puoliso
Marketta Kananen* 1670, † 1760, muutti leskenä 1752 Kuopioon

Lapset

  1. Olli Ollinpoika Huttunen * 1695, Pielavesi, † 1765LL (Taulu 2)
  2. Juho Ollinpoika Huttunen * 1705, Pielavesi, † 04.04.1778 (Taulu 3)
  3. Paavo Ollinpoika Huttunen * 1710, Pielavesi, † 1779LL (Taulu 4)
  4. Sigfrid Ollinpoika Huttunen * 1715, Pielavesi, † 1780L
  5. Martti Ollinpoika (Mårthen) Huttunen * 1720, Pielavesi, † 1758 (Taulu 5)

2. Sukupolvi

Olli Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1695, Pielavesi, Taipale † 1765L

Puoliso
Fredrika Pulkkinen * 1695, † 1765LL

Lapset

  1. Heikki Huttunen * 1718, Keitele, † 06.05.1788 (Taulu 6)
  2. Pekka Huttunen, Hult * 1718, Keitele, † 1788LL (Taulu 7)
  3. Matti Huttunen * 02.01.1720, Keitele , † 1790L
  4. Olli Huttunen * 1730, Keitele , † 1800L
  5. Juho Huttunen * 1732, Keitele, † 1802LL (Taulu 8)
  6. Katariina Huttunen * 1732, Keitele , † 1802L

2. Sukupolvi

Juho Ollinpoika Huttunen, Talollinen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1705, Pielavesi, Taipale † 04.04.1778

Puoliso
Anna Grelstr. Rytkönen* 1719, Pielavesi, † 01.06.1767, Pielavesi

Lapset

  1. Katariina Huttunen * 19.04.1737, Pielavesi, † 24.03.1784 (Taulu 9)
  2. Olli Huttunen * 1739, Pielavesi, † 1809LL (Taulu 10)
  3. Heikki Huttunen * 25.12.1744, Pielavesi, † 24.12.1790 (Taulu 11)
  4. Juho Huttunen * 26.02.1749, Pielavesi, † 05.06.1782, Pielavesi (Taulu 12)
  5. Kristiina Huttunen * 13.04.1755, Pielavesi, † 1825LL (Taulu 13)

2. Sukupolvi

Paavo Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1710, Pielavesi, Taipale † 1779L

Puoliso
Katariina Ollintr. Karhunen* 1710, † 1780LL

Lapset

  1. Juho Huttunen * 1734, Pielavesi, † 22.04.1737
  2. Antti Huttunen * 1737, Pielavesi, † 1737
  3. Paavo Huttunen * 25.08.1738, Pielavesi, † 1808L
  4. Kristiina Huttunen * 18.09.1741, Pielavesi, † 1811L
  5. Risto (Christer) Huttunen * 1742, Pielavesi, † 1743

Martti Ollinpoika (Mårthen) Ollinpoika Huttunen
Isä: Olli Ollinpoika Huttunen (Taulu 1), äiti: Marketta Kananen
* 1720, Pielavesi, Taipale † 1785L
Pielavesi, Taipale, Huttula, muutto Kuopion Pitäjä, Tallus.

Mårten Huttunen muutti Kuopion maalaiskunnan puolelle Talluksen kylään Taipaleesta. Kirkonkirjoista ei käy paremmin selville tarkkaa muuttoajankohtaa. Todennäköisesti tämä on tapahtunut n. 1745-1746 aikana, koska Marttia ei enää näy Huttulassa kirjoilla.

Puoliso
Kaisa Piispanen

Lapset

  1. Marketta Huttunen * 23.04.1762, Kuopio mlk. , † 23.04.1762
  2. Olli (Olaus) Huttunen * 22.04.1764, Kuopio mlk. , † 1834L
  3. Anna Huttunen * 15.09.1767, Kuopio mlk. , † 1837L

Vihan vuosien aikaan monet kirkonkirjat tulivat hävitetyiksi. Kirkot olivat palaneet ja niiden mukana tärkeät tiedot alueella asuneista asukkaista. Iisalmen käräjäoikeuden pöytäkirja talvikäräjiltä 1744 kertoo kirkonkirjoja selkeämmin suvun 1. sukupolven lähtöasetelman: Olli Ollinpoika eli Marketta Kanasen kanssa 2. aviossa. Ensimmäisestä aviosta ei kirkonkirjoissa löydy mainintaa, mutta voi olettaa, että pojista Olli oli ainakin syntynyt isä Ollin ensimmäisen avioliiton aikana. Talvikäräjien pöytäkirjassa Ollilla mainitaan olleen jälkeläisinä kahdeksan poikaa ja kolme tytärtä. Suvun mukana kulkenut perimätieto pitää myös paikkansa tämän asian suhteen.

Katkelma talvikäräjien 1744 kirjasta:

Paavo Huttusen leski Kaisa Karhutar vaati Iisalmen talvikäräjillä 1744 edesmenneen appensa Olli Huttusen perinnön jakamista tämän kahdesta avioliitosta syntyneiden jälkeläisten kesken. Lisäksi Karhutar vaati langoltaan Juho Huttuselta (VII:47) korvausta siitä, että tämä oli ajanut hänet lapsineen pois siitä torpasta, joka hänen miesvainajalleen oli annettu viljeltäväksi. Oikeus määräsi perinnönjaon tehtäväksi. Asiaan palattiin vuoden kuluttua talvikäräjillä, jonne Juho Huttunen toi oikeuden määräämän jakokirjan. Olli Huttusen kuolinpesä koostui ¾ veromarkan ostoperintötilasta Taipaleen kylässä, jonka arvo oli 260 kuparitaalaria sekä irtaimesta omaisuudesta arvoltaan 306 kuparitaalaria. Kuolinpesän osakkaina on kahdeksan poikaa ja kolme tytärtä. Kunkin pojan osuus tilasta oli 27 kuparitaalaria 11 äyriä ja tyttären 13 kuparitaalaria 21 äyriä sekä irtaimistosta pojan osuus 19 kuparitaalaria 23 äyriä ja tyttären 9 kuparitaalaria 27 äyriä. Kaisa Karhutar oli jo saanut miehensä perintöosuudesta 17 kuparitaalaria ja hän halusi saada loput nyt. Lisäksi hän vaati Juho Huttuselta korvausta miehensä pystyttämistä torpan rakennusten rakennuksista sekä torpan peltojen ja kaskien sadon kuluvalta vuodelta. Juho Huttunen näytti oikeudelle isänsä 5.10.1736 laatiman testamentin, jonka mukaan hän yksin saisi periä tilan eikä siitä tulisi osuutta muille perillisille lukuun ottamatta näiden palkkoja. Juho ilmoitti maksavansa sisaruksilleen näiden osuuden pesän irtaimesta omaisuudesta, minkä lisäksi hän halusi hyväntahtoisesti antaa Karhuttarelle torpan pelloista ja kaskista 2 kapan kylvön tuottaman sadon ja tämän miehen tekemästä työstä 6 taalaria. He sopivat kädenlyönnillä, ettei leskellä enää ollut muuta vaadittavaa ja pyysivät oikeuden vahvistusta perinnönjaolle.

2.11.2007 Heikki Huttunen